Lihan himo

 Se kauhea perisynti on varsinkin tänä keväänä iskenyt meihin suomalaisiin. Normaalinakin keväänä, kun lämpö nousee ja vaatteet pienenevät, suomalainen katsoo oikeudekseen hieman herkutella. Katajainen kansa lähtee viikonlopun viettoon niukissa vaatteissa Alkon ja marketin kautta. Tai terassin kautta.

 Vaan nyt on lihan himo saanut meidät aivan sekaisin. On puute lihasta. Elintarviketyöläisten lakon takia keskiverto suomalainen ostaa ankeimmatkin makkarapötköt, vaikkei muutoin makkaraa söisikään. Lihaa pitää kantaa kotiin tai mökille grillattavaksi, vaikka sitä olisi vatsanpeitteessä useammaksikin kuukaudeksi. Ja jos lihateollisuus ei sitä pysty tuottamaan, niin alkon tuotteet saa jalostettua viikonlopun aikana vyötärölle aidoksi läskiksi. Kielletyssä lihassa on se kielletyn hedelmän maku.

 Suomalainen on siis kuin talviuniltaan herännyt karhu. Se kaipaa lihaa. Ja ne keväisin pienenevät vaatteet, joista alussa mainitsin, nekin paljastavat silmälle talven jäljiltä enempi lihaa.  Sitä lihaa katsoessa ei paino nouse. Jos pysyttelee vain katse-etäisyydellä. Grillimakkaran puuttuessa voi aina seurata naapurin rouvaa tai setää ja arvioida, miten iho on grillaantunut viikonlopun jäljiltä.

 Eintarviketyölästen lakko antaakin meille mahdollisuuden nauttia lihan himosta vallan toisella tavalla. Tulevien lämpöisten päivien myötä lihan himon voi tyydyttää silmänruokana. Katuvilinästä voi nälkäinen vatsa kuvitella lihatiskiltä puuttuvia artikkeleita:  Näkyykö kynittyjä kalkkunoita, rintafilettä, herkullisia kinkkuja kenties? Berliininmakkaraa, prinssinnakkeja, reisipalaa, koipea, sisäfilettä…? Ja vyötärö pysyy solakkana.

2 kommenttia artikkeliin “Lihan himo”
  1. avatar Ismo Soukola sanoo:

    Kevät on petollista aikaa. Talvikääryleiden alta paljastuvat terassieivokset ja katupaakkelssit voivat aiheuttaa ylimääräistä likviditeetin laskua lisääntyneiden peltikorjauskulujen ja mahdollisten viranomaismaksujen muodossa.

    Villiä nuoruusaikaani eläessäni yritin suojata selustani kiinnittämällä autoni takaikkunaan tarran, jossa luki: Varo! Jarrutan nätin pepun kohdalla!

    Vakiintunut parisuhteeni pitää nykyään huolen, että huomioni pysyy tiukasti liikenteessä…..

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Hannu!
    On niin kylmä, että on paras katsella emäntää keittiössä.
    Olen huolestunut siitä, että vaikka sikalat ovat pullollaan sikoja, suomalaisilla on huoli lihasta.
    Ihan vaan tiedoksi, että yli satakiloisen Puten saa satasella. Kun ylimääräiset osat, esim. henki, on poistettu, lihoja saa n. 80 kiloa.
    Minua ihmetyttää, että aika harva osaa lopettaa, suolistaa, nylkeä, (sian kohdalla kaltata) ja paloitella hyötyeläintä. Ei kai lihakasan viereen voi nälkään kuolla.
    Nyt keittiön hengetär kutsui syömään. Täytyy myöntää, vaikka saan lihat irti luista, että kokkaaminen on jäänyt vähemmälle.
    Kesä tulee, kesä t. Hessu K.
    Kansalaisopisto voisi järjestää liha-alan kursseja, jos on kiinnostusta

Jätä kommentti

css.php