Opettaja hiplaa!

 Tutkimus sen selkeästi osoitti. Opettajat hiplaavat oppilaita! No, Erkki Kangasniemi ehätti sanomaan, että ne on vaan ne  sijaisopettajat. Ja niitäkin on ollut vain pari kolme. Opettajain kouluttaja jo vähän tiukemmin kyseenalaistaa koko kyselyn. ” Kyseessä oli vain kaksi kysymystä” , – ”- poskelle ja reidelle?”

 Kuuntelin kaiketi Radio Suomea n 21.20 , ja haastattelua tehdystä tutkimuksesta. Olin kuitenkin ensi kertaa kuulevinani Erkki Kangasniemen haastattelussa lievää suurempaa änkytystä. Että tällaista ja opettajista! Tutkimus tuli nyt Erkin reisille. -Kuitenkin housut kintuissa. Tunne oli sellainen.

 Siis kolmeltatoistatuhannelta oppilaalta kysellään, ovatko he kokeneet,- suomeksi opettajan lääppimistä. Ja vastaukseksi saadaan tuhannen suomalaisen oppilaan osalta, että näin on. On käsi hiplannut poskea ja laskenut reidelle. Ja kun tullaan siihen tutkimustuloksen osioon, että isot pojat ainakin ovat kokeneet…

 Miten otat vakavan asian tutkimustuloksen, kun kuitenkin epäilet osalla vastaajista olevan iästä johtuvaa ymmärtämättömyyttä ja veijarimaisia visioita vastauksen suhteen? Ja kun pitäisi kuitenkin karsia kaikki väärinkäytökset pois. Onko niin, että kun tutkitaan, niin aina löytyy väärinkäytöksiä, vai että niitä väärinkäytöksiä pitää löytyä?

 Tämä tutkimuksen vatvominen ei ainakaan jää tähän. Media myllää hetken. Entä minä? Tai Sinä? Uskallatko edes katsoa silmiin tuntemaasi opettajaa? Uskallatko tai haluatko edes puristaa seuraavan kerran sen tuntemasi opettajan kättä?

 Tutkimustenlukutaito pitäisi saada kouluaineeksi!

7 kommenttia artikkeliin “Opettaja hiplaa!”
  1. avatar Mirja Piiroinen sanoo:

    Hei!
    Nyt kiinnitetään huuomiota ”hiplaamiseen” ja ”lääppimiseen”. Varmaankaan kukaan murrosikäinen poika ei halua tulla opettajan kosketeltavaksi, mutta on tilanteita, että voisi sanoa tunnekuohuissaan olevalle pojalle tai tytöllle taputtaen olkapäälle tai vaikkapa poskelle, että rauhoitu nyt poikakulta tai tyttökulta. Näinhän ei arvaa tehdä, koska se saattaa tehdä tilanteen vielä hankalammaksi, kun oppilas joutuisi muiden pilkan kohteeksi.
    Ennen oli toista, kun eivät vanhemmatkaan uskaltaneet puuttua opettajajien kurinpitoon. Karttakepillä sormille ja nurkkaan lopputunniksi.

  2. avatar Ismo Soukola sanoo:

    Huomenta!

    Ei mikään ihme, että nuorten masentuneisuus on hälyttävässä kasvussa, kun joka suunnasta tuputetaan ties mitä angstia. On se nyt kumma, että tavallinen kosketus on ruttoon verratava kavahdettava asia. Mutta ehdottomasti siveellisyyden rajojen pitää olla loukkaamattomat.

    Tuskin tuossakaan tutkimuksessa on pystytty täysin eliminoimaan käsitteiden väärin ymmärtäminen. Onko tutkimuksessa pystytty vertaamaan vastajaan suhdetta fyysiseen kosketukseen tai siihen, millaisena hän kokee vanhempiensa kosketuksen, jos lienee koskaan sellaista rintaruokinnan vieroittamisen jälkeen saanutkaan?

    Hannu esitti edellä aiheellisen huolensa tutkimuksen tavoitteesta. Tutkimuksen päätavoitteet tulisi tuoda julki samalla kun tuloksia esitellään. Tokihan tiedotusvälineet poimivat asiasta sen raflaavimman osion.

    Mirja, minäkin muistelen kaiholla tuota aikaa, kun opettaja ja karttakeppi olivat pelottava yhdistelmä. Kyllä, kaiholla siitäkin huolimatta, että olin itse vaarassa olla se saava osapuoli.

  3. avatar mistä moinen johtuu sanoo:

    Kun aikoinaan oli sijaisopettajana, ei päähäni olisi pälkähtänyt ruveta hiplaamaan, koskettelemaan, saati lääppimään oppilaita. Ajatuskin oksettaa. Olisi ollut aika omituista jos proffat olisivat yliopistolla tulleet taputtelemaan olkapäälle. Ihmisiä ne on lapsetkin, eikä mitään koiranpentuja tai aikuisten leluja. Läheisten omaisten ja lasten välinen suhde on tietysti asia erikseen.

  4. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys!
    Hieman skeptisesti suhtaudun kyselytutkimukseen asiasta. Ja muihinkin tarkoitushakuisiin tutkimuksiin. Jossakin olisi kai parempi arvio tai väline laskea ”todetuista tapauksista” jollakin kertoimella se piiloon jäävä osuus. Eikö tullikin osaa laskea takavarikoiduista huumeista arvion, paljonko se on kokonaismarkkinoista. Sama liikennerikkomuksistakin. Jne. Tietyssä iässä viikarit vastailevat vähän kiusallakin. Tosin , kai tästäkin joku osaa laskea oikean prosentin oikeita tapauksia. Jokohan ensimmäiset äidit ovat kieltäneet lapsiaan menemästä kouluun?
    Seitsemän veljeksen koulunkäynti ei ainakaan ollut hiplaamista.
    T , Hannu

  5. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys Hannu!
    Erittäin hyvä juttu ko. aiheesta Markku Peltoselta Alanurkassa ja Kari Karppiselta Uutisviikossa i dag.
    Jo tällaiset, ei kovin analyyttiset kysymykset, jotka ko. määrällisessä tilastotutkimuksessa esitettiin, herättää ???
    Kyseenalaistaisin tuon 2% jossa vähintään 0,8% virhemarginaali, peräänkuuluttaisin tutkimuksen kysymysten asettelijan ammattitaitoa.
    Pelkään tämänkaltaisten mutu-kyselyjen aiheuttavan enempi haittaa kuin hyötyä.
    Muuten olen ilahtunut siitä, että meillä on herätty eri tahoilla lasten ja nuorten suojeluun.
    Amerikoissa hysteria ja epäluulo on saanut aikaan sen, etteivät opettajat suostu jäämään kahdenkesken oppilaan kanssa etteivät altistuisi syytteille, jossa sana vastaan sana.
    Ihmettelen myös ajankohtaa, v. 2008 tehty kysely julkaistiin kohuotsikoin kaksi vuotta myöhemmin.
    T. Riitta

  6. avatar Kaisa Koski sanoo:

    Vakava aihe toki, ei käy kieltäminen. Keskustelu tästäkin kouluasiasta taitaa vain lipsua niihin jyrkkiin joko – tai -leireihin ja toisaalta muistelmiin siitä, kuinka ennen oli. Meistä kun niin moni on ollut koulussa ja siten kouluasioiden nykytilan asiantuntija. Kunnalliseen/kummalliseen päätöksentekoon vain kovin toivoisin arjen asiantuntijoiden kokemuksen hyödyntämistä, sitä maailmalla konsultoinniksikin kutsuttua.

    Ehkä tämä tutkimustulos, johon voi kukin tahollaan suhtautua kuinka haluaa, poikii ylihysteriaa, epänormaalia käytöstä reviirirajojen tiukentamisena ja oivan markkinaraon, kun esim. pikkukoululaiselle opetetaan oikeaa kynä- tai virkkausotetta dvd:n avulla.

    Uskokaa tai älkää, yläkoulun open päivä ei täyty haaveillen saati kosketellen keskellä villeintä murrosiän hormoni- ym myrskyä painivaa teiniä.

    Onneksi koululaisella on järki päässä.

    K

  7. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Hei Kaisa!
    Kyllä uskon opeilla olevan riittävän kiirusta nykyäänkin. Noiden tutkimusten dramatisointiin taidamme osallistua tässä itse kukin niistä ”uutisoiva”. Vaan mitä sitten pitäisi sanoa ihan pöjän tuntuisesta tutkimuksesta? Eikö mitään?
    T , Hannu

Jätä kommentti

css.php