Kimppakiva Hämeenlinnassa 09.09.09

 Herkimmät parit vihkiytyvät sopivien numeroiden lumossa. Numerot tuottavat onnea? Tänäänkin monet parien puolikkaat saavat toisensa ja toisiltaan. Virallinen kirkko ei ehdi mukaan arkena eikä arkeen, joten vihkitoimitukset tehdään maistraateissa. Kuntapuolella kävi samoin.

Tottakai Kuntamarkkinoilla puhutaan kuntaliitoksista. Ja tällaisena numeroiden sokaisemana päivänä! Liittykää yhteen, kunta asteikolla 9, kuntaan asteikolla 0. Vielä ei kuitenkaan pakkonaiteta. Sitä ei laki salli. Kuntapuolella ollaan kuitenkin edellä seremoniallisia vihkitoimituksia. Kimppakiva on peräti suositeltu vaihtoehto, mieluummin kuin kahden yksinäisen liitto. Monessa kuntaliitossa on nähty samat syyt ,kuin monessa avioliitossakin. Toinen on ollut raskaassa lastissa.

 Hämeenlinnan kimppakiva 090909:

Varsinainen naiminen tapahtui jo vuoden alusta. Kähmintä  oli aloitettu jo vuosia sitten. Poliittiset lonkerot olivat edenneet jo varsin pitkälle. Alkusupattelun jälkeen iski himo tavaraan. Ja omaisuuttakin oli arvioitu mielessä jo jonkun aikaa.  Oma pesä voisi vaurastua tässä naimakaupassa! Ja kuten nykyään jo avioliitoissakin, tässäkin liitossa kaikilla oli jo entuudestaan suita ruokittavina. Yksin ollen tie veisi sossun (valtion) syliin. Näin Hämeenlinnassakin pohdittiin.

Kirkko piti saada mukaan naimatouhuun. Oikein kirkkohäät. Kirkko kuitenkin kieltäytyi. Vihkitoimitus tehtiin maallisen kaavan mukaan. Tässäkin kimpassa piti pikaisesti saada yhteisiä lapsia. Trendin mukaisesti, lapset hankittiin ulkomailta, ja ennen yhdeksää kuuta. Hoitovastuu annettiin Lammille. Vastineeksi siitä, että osa sen lapsista siirtyy Hausjärvelle.

  Kuten monissa tavallisissakin avioliitoissa, tässäkin kimppakivassa on kaikki alkulupaukset syöty. Heikomman omaisuus pannaan myyntiin. Entisen naapurin nurkkia ei paljon kohennella. Heikompien puoliskojen  vaivaiset jäävät heitteille, ja lapset vaille opetusta. Teitä eikä tontteja rakenneta. Reuna-alueet näivettyvät.

 Tässä kimppaliitossa pätee samat lainalaisuudet kuin avioliitossakin. Sorretun ei pidä antaa enempää löysää. Liitoskuntien edustajien yhteisellä tahdolla kaikkien osapuolten tasapuolinen kohtelu tulevaisuudessakin on mahdollista.

Numerot eivät aina määrää kaikkea.

 

 

 

 

 

6 kommenttia artikkeliin “Kimppakiva Hämeenlinnassa 09.09.09”
  1. avatar Sari R sanoo:

    Tervehdys, minulla on avioliitosta kovin erilainen kuva kuin Hannulla. Hyvinvoiva parisuhde perustuu tasa-arvoon ja toisen kunnioitukseen ja erilaisuuden ymmärtämiseen. Koko perheen hyvinvointi on jokaisen asia, yhden jäsenen huono-osaisuus koituu kaikkien tappioksi. Siksi ei missään hyvässä liitossa anneta kenenkään näivettyä tai kurjistua, silloin sahaa vain omaa oksaansa. Ei myöskään meillä uudessa uljaassa Hämeenlinnassa. Ja vielä, kuten avioliittokin, niin myös kuntaliitos tehdään pitkällä aikajänteellä ja suhde elää ja paranee ajan myötä. Kunhan opitaan toisemme kunnolla tuntemaan ja arvostamaan niitä erilaisia näkökulmia ja sitä kautta myös luottamaan. Jostain on myös luovuttava että voi saada jotain muuta. Myös ankeina aikoina.

  2. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Moikka Sari! Taitaa meillä molemmilla olla se sama kuva avioliitosta. Tällä viikolla tullee 28 v täyteen , ja saman kanssa. Vaan ne avioliittotilastot kertovat yhteyden olevan rinnastettavissa epäonnistuneisiin kuntaliitoksiin. Aika moni avioliitto päättyy eroon. Se kertokoon lupausten pettämisestä. Kuntien naittamisessa ei vielä ole näköpiirissä eromahdollisuutta, jos epäonnistuu.
    Jos paperille laittaa (ja laitan kun ehdin) liittyneissä kunnissa kulttuuri-, liikunta-, infrainvestointimenot ja -tapahtumat ennen ja jälkeen liitosta, niin aika hiljaiseksi on liitoskunnissa käynyt. Siihen kun lisätään erilaiset laitosten lakkautusuhat, niin sitten tullaankin jo blogini toiseksi viimeiseen lauseeseen. Jos tahtoa on.
    Mutta muutoin, oikein toiveikasta syksyn jatkoa ja niiden liittolupausten vaalimista! Ja tervetuloa joukkoon!
    T. Hannu

  3. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Hannu!
    Minusta oli hauskaa lukea rinnastuksiasi. Ymmärsin oikein hyvin ettet rienannut avioliittoa.
    Satiiri on 3000 vuotta vanha taitolaji, jonka harvat taitavat tässä maassa.
    Naiskirjoittajista en tunne kuin Härkösen ja pari toimittajaa..
    Meillä naisilla ei taida olla kykyä yltää moiseen huumoriin, tosin löytyy miehiäkin, jotka tuomitsevat lajin aina huonoksi mauksi.
    Sinulla on lahjoja satiiriin. Älä anna kenenkään lannistaa taipumustasi.
    Muuten
    ei pitäisi ajatella niin, että avioliiton pituus olisi jokin onnen mitta-automaatti, tärkeintä pitäisi olla laatu.
    On olemassa hyvin onnellisia erojakin,
    ei ihmisiä pidä tuomita avioeron vuoksi jotenkin epäonnistuneiksi.
    Onhan se jonkinsorttista viisautta, jos huomaa, että tuli väärä valinta, tätä kakkua ei ole pakko kärsiä hamaan hautaan saakka.
    T. Riitta

  4. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Huomenta Riitta!
    Tuo pituus avioliitossakaan ei ole se ratkaiseva tekijä. Konservatiivisempaa lukijakuntaa tyynnyttääkseni jouduin hettämään sellaisen konkreettisemman mittapuun (=pulkka). Jos minä rupeisin avioliiton laadusta puhumaan, niin heti kannettaisiin eteen edellisen valtuuston hyväksymä laatukäsi(!)kirja , ja sanottaisiin , että se koskee myös liittyneitä kuntia. Ja konservatiivisempia rassaa tietty nuo avioerot, kun juuri on määrätty , että siirrytään elämänkaarimalliin.
    Varsinaisen kirjoituksen kirvoitti maistraattiuutiset hyvästä naimapäivästä ja hetken perästä tullut puhelu kotikirkolta (lue kirkonkylä). Reilu puoli tuntia kuuntelin soittajan tekemiä tarkkoja havaintoja (lue palvelunheikennyksiä) , joita hän oli tarkkaan ylöskirjoittanut. Minä taas olin ylösotettu soitosta. On vielä muutama kiiruisempi päivä, ja siitten vasta kerkiän (lue otaksun ehtiväni) politiikan kirjoituksiin (lue sitten, jos kiinnostaa).
    Näillä emmeillä tähän päivään, terkuin , Hannu

  5. avatar Juhani Nikkanen sanoo:

    Hienoa Lulut,Hannut,ym muut avioliiton taitajat……

    Hämeenlinna kyllä saa ”raiskaussyytteen ”ainakin Lammin naittamisesta ,kolmekertaa kävi päälle ja vasta sitten hommma onnistui .Todisteena on jopa luodinreijät työviksen ikkunassa.”Profeetta Tuimala ” suuressa palkantoivossa pyöritti muut kunnat ,tuotapikaa OASAKEYHTIÖ HÄMEENLINNAN käpälän alle. Eipä mammasta ole kuulunut mitään senjälkeen ,virka tuli ja kermaa piisaa,” on vahvemmmat hartiat ”sanoi pupunpuhuja Tavastian auditiossa noin vuosi aikaa . Suuri uutinen on vielä tulossa, jonka kuulin Sivan kassajonossa kaupunkilla , kaksi komeinta urosta ja sivistyneintä ovat siis kihlauspuuhissa , ja tulevat kaapista ulos , – ihanko oikeesti mietin , ILMARI JA JALMARI , liittoon eihän tämä ainakaan kaupungille veronmaksajia tuo,,,,,huh ,huh , mailma muuttuu tässäkin asiassa, vieläkin huh,huh,,,

  6. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys Juhani!
    Tuo Lammin kohtalo kuulostaa ja onkin vähän liian julma, verrattuna entiseen. Ja toki tuo Tuulos on saanut synninpäästön Aijan ja oikean kauppakeskusrakentamisen myötä. Olen vilpittömästi tuuloslaisten puolella ja Saksan Reijon ja Kaloisen Vesan sinnikkyyden arvostajana, sillä jos nyt Tuulosen kauppakeskusta ei olisi, niin ei sitä ikinä tulisi. Pojat teki hyvän työn. Olin muuten eräässä kokouksessa,ennen Tuulosen avajaisia , jolloin hämeenlinnalaiset johtavat poliitikot heittivät veikkaa, miten kauan Tuulonen pysyy pystyssä. Harmi, että osalla heistä on vieläkin samansuuntainen kyky arvioida nykyisen kaupunkinsa taloudellista tilaa. Ja nyt ollaan veljiä keskenään…
    Muutoin, onnellisin terkuin, Hannu

Jätä kommentti

css.php