AY-pakkolomapakko

Kupunginhallitus ja johto ovat tulleet oikeaan johtopäätökseen. Henkilöstömenoihinkin on saatava nopeampi alenema. Palveluiden vähentäminen ja saatavuuden heikentäminen eivät yksin voi olla keinoina syöksykierteen oikaisemiseksi. On hirmuinen sääli, jos vapaaehtoiset keinot eivät saa houkuttaa työntekijöitä. Että joku ylempi organisaatio sen kieltää?! AA-YY, huudan minä!

80- luvun alussa, parikymppisenä, koin ensimmäisen esimerkin AY-järjen käytöstä. Työskentelin vientihöyläämössä ja tulin valituksi varaluottamusmieheksi. Jonkun ajan kuluttua marssi Lahdesta kaksi pitkätakkista firmaan , ja eikun Hannu puhutteluun. En kuulunut oikeaan liittoon enkä oikeaan puolueeseen. Olisi pitänyt allekirjoittaa paperit, kun kerta oli tullut valituksi varaluottamusmieheksi. Saatte arvata, mitä allekirjoitin.

Samaisen 80- luvun puolessavälin olin opettajan sijaisena muutamaan otteeseen samaisessa koulussa, mitä itse olin käynyt. Mukavia opettajia, osa samoja, jotka olivat minua opettaneet. Opettajanhuoneen henki ei juuri poikennut höyläämön ruokahuoneen hengestä. Ihan hauskaa molemmissa. Ei kuitenkaan vaadittu AY- jäseneksi.

Romuttui sekin kuvitelma OAJ:stä kuitenkin. Viime vuonna valmistunutta nykyistä Hauhon yhtenäiskoulua ruvettiin suunnittelemaan ollessani Hauholla hallituksen pj:nä. Silloin jo muistakin syistä sain tutustua AY-jäykkyyteen. Ylpeänä päätimme nimetä toimikunnan, joka suunnittelisi koulusta oikein hyvän. Toki sinne oli hyvä nimetä myös opettajajäseniä. Ja sitten tuli se ylläri ”vieläkin sinisilmäiselle”. Toimikunnan jäsenet saivat kokouspalkkion, mutta opettajaedustajille se ei pelkästään riittänyt. Se kun oli työtä ja ties mitä työhön kuuluvaa, mikä piti korvata aivan erikseen. OAJ:n ohjeet olivat sellaiset. Ja minä kun olin kuvitellut, että kivahan olisi suunnitella tulevaa työympäristöä, jos siihen saa vaikuttaa. Arkkitehti teki toki ”pääurakan”.

Jossain täytyy mennä se raja, milloin AY:stä on etua ja milloin ei. Ja kenelle lopulta on ja kenelle ei. Kaupungin johto on nyt pakkorakosessa – osittain AY:n takia.

 

8 kommenttia artikkeliin “AY-pakkolomapakko”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Huomenta Hannu!
    Työpaikkakohtaiset sopimiset näemmä romuttavat liittojen vallan ja ehkäpä pitkässä juoksussa olemassaolonkin.
    Kunnallisen alan työntekijöillä on aika paljon saikkupäiviä, mitkä yleensä johtuvat stressistä. Siihen on loma paras lääke. Lomarahojen vaihto vapaaksi olisi tässä tilanteessa ollut järkevin tapa säästää kaikille osapuolille.
    Toisaalta, älkää tehkö mitään paniikkiratkaisuja valtuustossa.
    Tulihan se sade t. Hessu K.

  2. avatar Hanna Toivainen sanoo:

    Hei Hannu! Enpä tiennyt OAJ:n ohjeista osallistuessani itse Iittalan yhtenäiskoulun suunnitteluun joitakin vuosia takaperin. Kokouspalkkionkaan takia en siellä ollut, vaan olisin voinut melkein maksaa saadakseni olla mukana suunnittelemassa kylän suurta hanketta, lasten ja nuorten työpaikkaa, sivistyksen kehtoa, omaa työpaikkaani. Harvat saavat sitä mahdollisuutta, pidin sitä etuoikeutena. Koulurakennuksen suunnittelu ei kuulu työhön oli OAJ mitä mieltä tahansa, toiminnan suunnittelu sen sisällä kyllä. Tietysti tilojen suunnittelussa toiminta pitääkin olla lähtökohtana, mutta kyllä kouluja voidaan rakentaa ilman opettajien mielipidettäkin. Hienoa että meitä nykyisin kuullaan.

  3. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Onpa ikävää että kokemukse4si ay toiminnasta ovat pelkästään negatiivisia. Itse olen kasvanut kodissa jossa ay toiminta koettiin yhteistyöksi työnantajan ja työntekijöiden välillä. Olen edelleenkin ylpeä siitä työstä jota isäni teki TVK-laisena edunvalvojana ( molemmat ovat kuolleet, niin isäni kuin TVK:kin) olen itse Akavalaisena Jukon luottamusmiehenä ( julkinen sektori) jatkanut tätä työtä rakentavassa hengessä työnantajan kanssa ja tuloksia saaden ja uskon että suurin osa
    edunvalvontatyöstä on juuri tätä. On myös muistettava että eräs
    keskeinen luottamusmiehen tehtävä on työrauhan säilyttäminen
    työpaikoilla sopimuskauden vallitessa. Kun sekä lomarahan vaihto että lomautukset ovat palkanalennuksia sopimuskauden aikana niin kaikki keskusjärjestöt ovat ohjeistaneet että niihin
    ei pidä mennä koska pääsopimuksissa ei ole sovittu paikallissopimuksista vielä ja niistähän tässä on kyse.
    Ja miksi palkkatyöläisillä ei saisi olla omia keskusjärjestöjä kun
    maanviljelijöillä on MTK, kysyn vaan ja ihemettelen sitä vihanpitoa meitä kohtaan.Lisäksi olen iloinen siitä että oma keskusjärjestöni AKAVA ei edellytä puoluesidonnaisuutta , itse olen sitoutumaton , ja teen puhtaasti edunvalvontatyötä.
    Jos kiinnostaa niin Akavasta saa enemmän tietoa sen nettisivuilta.

  4. avatar Esko Helle sanoo:

    Marja-Liisa Vainio kirjoitti ”oma keskusjärjestöni AKAVA ei edellytä puoluesidonnaisuutta”.

    Mikä keskusjärjestö edellyttää?

    Ethän vain antanut ay-toiminnasta itsekin hieman vinoa kuvaa lausahduksellasi.

  5. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys Teille kaikille! Pidän suotavana, että on ay- toimintaa, kuten Marjaliisakin mainitsi. Edunvalvonta on hyvä asia. Tässä tullaan vaan siihen samaiseen näkemykseeni kuin ryhmäkurissa puolueissa. Suurin osa tietyn ryhmän sisällä (ay tai puolue) ajattelee suurimmasta osasta asioita samoin. Ja sitten kuitenkin tulee tilanteita, jolloin edellytetään, ettette saa tehdä tai äänestää sitä tai tätä. Älkää peljätkö, ei tämä ajattelu vällttämättä tartu tai tapa. Tuntuu vaan sopivan minulle. Jos olen sitä mieltä, että edunvalvojani saa päättää kaikesta puolestani, niin ok. Mutta jos haluan pitää itselläni osan päätäntävallasta niin sekin pitää olla ok.
    Tarkistin, että olen mtk:n jäsen, vaan en muista mihin sitä oikein olen tarvinnut. Toivottavasti se on toiminut ja toimii niin, etten tarvikaan. Täytyy oikein paneutua asiaan ja kerrata edut ja haitat.
    OAJ on kuitenkin ”onnistunut” edunvalvonnassaan erinomaisesti. Sellainen käsitys on tullut. Toki toivon, ettei 80-luvun tyyli painostuksineen ole enää voimassa.
    Ja lopuksi Marjaliisalle vihanpidosta: En nyt oikein kuvitellut mitään vihaa nostavani. Enkä asettanut eri edunvalvontajärjestöjä mitenkään vastakkain. Vai kuinka? Sen verran olen kaupungin työntekijöiltä ”postia” saanut, jotta voin tehdä johtopäätelmän, että osa olisi halunnut vapaaehtoisesti vaihtaa lomarahoja vapaiksi. Vaan ei käynyt. Arvaa, kirjoittavatko siitä nimellään yhteenkään blogiin tai lehteen? Miksiköhän? Tiedämme vastauksen molemmat. Se on kurjaa.
    Sadeterveisin, Hannu

  6. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Hei Hannu, kun ollaan pakkorakosessa, mikä on mieliala, hymylläänkö hampaat irvessä? niinkin voi olla mutta eiköhän siihen tilanteeseen liity harmistuneisuutta ja jopa kiukkua ja vihantunteita vastapuolta kohtaan. ?
    Tuntemuksesi OAJ:sta eivät ole vieraita muille so .pienimmille
    liitoille mutta näiden asioiden kanssa on vain elettävä. Loppuosaan sanon että tiedän kyllä, mutta minusta on tosi kurjaa että ihmiset eivät uskalla avoimesti tehdä uusia avauksia,
    kurjaa siksi, että muistaakseni nykyistä sopimusta tehtäessä paikallissopimusten saaminen pääsopimukseen oli niin lähellä….ja tilanne voisi olla toisin.
    Nyt aurinkoisin terveisin Marjaliisa.
    ps. Esko Helteelle; puhuin vain Akavasta.

  7. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Huomenta Marjaliisa! Tiedän, että tulojen pieneneminen on tosi kurjaa. Varsinkin palkkaluokkien häntäpäässä. Jokainen euro on tarpeen ja menee elämiseen. Isompituloisilla ei pääsääntöisesti tule ongelmia. Pakko on kuluja leikata kuitenkin. Jos jossittelisi hiukan: Toisenlaisessa tilanteessa väkeä irtisanottaisiin, kurjaa sekin. Se, että voi kutakuinkin varmasti pitää duuninsa laman ajan, viisi vuotta, on minusta lottovoitto. Sisi suosittelisin sen asian ajattelemista ja vaikka hampaat irvessä hymyilyä. Jos pakkoloman ajan miettii ”sitä” tuttua, naapuria, sukulaista tms , joka on työtön, niin kai sen pakkoloman jotenkin sietää.
    Terveisin, Hannu

  8. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Hei Hannu vielä kerran , aivan totta asialla on tämäkin puoli.
    Ja totta, kyllä se lomautus pienempi paha kokonaisuudessa on kilometritehtaalle joutuminen, omassa muistissa on kolmen viikon lomautus viime lamasta ja se suunnaton helpotus kun ketään työryhmästä ns Riihimäen giljotiiniryhmä ei irtisanonut,
    irtisanottujakin oli kaupungin väessä. Olipa jälleen värikäs keskustelu

Jätä kommentti

css.php