Hämeenlinnan euro visiot

 Moskovan tapaan on Hämeenlinnan taloudesta pidetty kilpalaulantaharjoituksia. Hämeen Sanomat esitteli ennakkoarviot tulevista viisuista. Alkukarsinta on alkanut. Etukäteen arvioiden ovat esiintyjät, Ruiskaunokkia lukuunottamatta, valmiita perinteistä poikkeavaan esitykseen. Yksi-kolmasosa-vuositahti on jokaisen taustakuoron rytminen aivovoimistelutahti. Lordin huutaminen apuun ei nyt auta. Uudet viisut on keksittävä.

Kokoomusviisuilijan näkemykset veroprosentin nostamatta jättämisestä ihmetyttävät. Kisailija aikoo osallistua viisuihin vanhalla virrellä ,-Sari Rautio, eighteen points! Onko siis naisen euro kahdeksankymmentä centtiä menopuolella, vai miten laskutoimitus onnistuu? Pikaisesti laskien sillä (100/80) budjetin saisi täsmäämään.

Juuri, kun kaupungissa oli mahdollisuus porvarienemmistöiseen laulantaan, teetätti Demariviisuilija lauluunsa tekstin samalla sanoittajalla Maalaispojan kanssa. Ja päätti hieman eri poljennolla laulaa Maalaispojan viisua. – Jorma Hassinen, nineteen points!

Korkeammalle ja kovemmin lauloi kvartetti , jossa esiityi KooDee, PeeÄssä, Ikivihreät ja Kom-teatterin esiityjä. -Twenty points!

Erilaisia sanoituksia on kuultu esitettävissä lauluissa. Ketkään eivät ole päässeet koko viisua loppuun ilman laina-sanoitusta. Poikkeukselliseksi euro visiot tekee se, että jokainen esiityjä joutuu itse karsimaan omaa esitystään. Tai sitten muut karsivat.

Arvosteluraadissa Muppet-show arvostelijat heristelevät sormiaan ja nyökyttelevät päätänsä sydäntäsärkevästi aina sen mukaan, jos euro visiot eivät näytä realistiselta, tai kun on lisätty laina-sanoja riittävästi.

Kallista lystiä ovat nämäkin viisut!

8 kommenttia artikkeliin “Hämeenlinnan euro visiot”
  1. avatar Sari R sanoo:

    Muistan pikkutyttönä kun euroviisut olivat vuoden kohokohta, Abban voitto on jäänyt mieleen ja myöhemmin ne kultaiset kengät länsinaapurista. Viisutkin ovat kehittyneet aikojen kuluessa ja tän päivän menestyjät ovat erilaisia kuin silloin ennen. Hannu, niin sinä kuin muutkin tiedämme että aina isoissa ratkaisuissa ja hankalissa paikoissa pitää katsoa kokonaisuutta. Ja pitää katsoa nokkaansa pidemmälle. En ole missään sanonut etteikö veroprosentti ole koskematon, mutta mielestäni on vastuutonta olla ensin miettimättä mitä kaikkea muutakin voi ja täytyy tehdä. Eihän tässä koko kuntaliitoksessa ole muuten mitään järkeä…
    Se mikä pelottaa, on että talous alkaa ohjaamaan kaikkea suunnittelua ja ne isot tavoitteet joilla lähdettiin liikkeelle (paremmat peruspalvelut kuntalaisille…) jäävät jalkoihin. Talous on väline, eikä itseisarvo.
    Satu kyseli edellisessä Hannun ketjussa, mitä ne rakenneuudistukset ovat- pelkkiä lakkautuksiako- ja eihän toki niin ole, kuten molemmat tiedämme. Suomalaista hyvinvointia on rakennettu pala palalta ja nyt meillä on tilkkutäkki, josta ei enää kukaan saa selvää. Arkadianmäellä mietitään isoja lakiuudistuksia ja jokaisessa Suomen kunnassa palveluiden järjestämistä. Totta kai on selvää, että helpotusta talouteen ei heti saada, mutta mitä pidemmälle ratkaisuja siirretään, sitä pidemmälle siirtyy myös se tulos. Ja isoin tulos mitä minä ainakin haen uudistuksilta on oikea-aikaiset, ennaltaehkäisevät ja laadukkaat peruspalvelut jotka ovat riittävän tasalaatuisia kaikille. Ja ihan varmasti kaikilla meillä on paljon opittavaa toisiltamme ja hyviä käytäntöjä löytyy joka puolelta uutta Hämptonia, ja vielä sen ulkopuoleltakin. Käydään keskustelua ja kuullaan toisiamme, samassa veneessä ollaan ja keskenään on ihan turha kahista. Pyritään siihen että HML twelve points (ja se ei siis ole veroprosentti vaan parhaat pisteet)

  2. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Hei Sari! Olen perännyt niitä nopeita toimia pidemmän aikaa. Rakenteellisia uudistuksia odotellessa(5v) laiva upposi jo. Siis vielä kerran: Jos henkilöstömenot ovat 5 v vakiot, niin on lähes ihan sama tänä aikana, mitä ne henkilöt tekee ja kuinka paljon tehokkaammin ne tekee, kun kaupunki ei voi rahastaa heidän tyäpanostaan kuntalaisilta! Siis kun väkeä ei voi vähentää. Ja saman aikaisesti tulot laskevat! Se 300 henkilövuotta viiden vuoden aikana ei tule onnistumaan tiltu – mallilla. Se on niin virkamiesvaltainen järjestelmä. Ei sitten millään. Aikanaan tiltua puolusteltiin sillä, että kilpailutuksen kautta ”ylimääräiset” henkilöt hankkivat palkkansa, ja vielä säästöäkin. Höpö höpö.
    Eikä kai paljon haittaa, jos joskus vähän vertauskuvallisestikin…kaunokeista.. jne… samaa kirkkovenettähän tässä. T Hannu

  3. avatar ossi a sanoo:

    Vanhat viisaudet sopivat moneen kohtaa ja vähän tuoreemmatkin. Hämeenlinnan ja Suomen tilannetta katsellessa tulee väkisin mieleen ”Viekö pallo miestä vai mies palloa”. Mikään muutos ainakaan parempaan ei käynnisty, jos ei nopeasti uskalleta tehdä niitä asioita, joilla on mahdollisuus vaikuttaa positiiviseen kehitykseen. Kenenkään on turha laskea mitään noususuhdanteen autuaaksi tekevän vaikutuksen varaan ja odotella sen tulemista aamukampa kädessä. Talouden kääntymiseen ja kehitykseen vaikuttaviin tekijöihin yritetään vaikuttaa tällä hetkellä ja jatkossakin kaikkialla maailmassa kaikin mahdollisin keinoin. Kukaan maailmalla ei silloin edes muista Suomen olemassaoloa. Huonoimmassa tapauksessa voi käydä niin, että tässä uudessa alussa suomalaisten kilpailukyky tällä risukasan ylläpitotaktiikalla on hyvinkin kaukana siitä millä kauppoja maailmalla syntyy. Uusia ryhmittymiä syntyy ja on epätodennäköistä, että entiset yhteistyökumppanit ovat tuotteistamme kiinnostuneita, jos vastaavia saa muualta puolta halvemmalla. Kotipesä on nyt kaikilta osin viilattava kuntoon ja se vaatii luopumista ihan kaikilta kansalaisilta (paino sanalla kaikilta molemmissa kohdissa) sekä kovia, mutta oikeudenmukaisia päätöksiä. Nyt olemme vielä siinä onnellisessa asemassa, että voimme itse asioihin vaikuttaa.

  4. Ei se silti varmaan IHAN sama ole, mitä ja kuinka tuottavasti kaupungin henkilöstö viiden vuoden aikana tekee?

    Olisi mukavaa, jos toimintaa rukattaisiin (niitä prosesseja) niin, että nykyisellä henkilöstöllä, saataisiin mahdollisimman hyvin peruspalvelut tuotettua ja mahdollisimman vähän jäisi ulkoa ostettavaksi. Eihän me nyt pelkästään huvin vuoksi niitä verojamme maksele.

    Jos sitten kuitenkin tuntuu paremmalta vaihtoehdolta heittää pyyhe kehään viideksi vuodeksi ja viestiä kaupungin henkilökunnalle, että on aivan sama, mitä ja miten he tekevät, takana täytyy olla jotain sellaista viisautta, mikä ei näin katukuntalaiselle oikein aukene.
    Mutta jos päätetään luovuttaa ja tehdä asiat huonosti muutaman vuoden ajan ja rahoittaa tätä toimintaa veronprosentin nostolla, niin kalliiksi se tulee. Veroprosenttia tarvitsee silloin nostaa jo monen monta prosenttia.

    Joko-tai -keskustelua katuymmärtämätön
    Susanna

  5. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Hei Susanna! Olet ihan oikeassa, ei ole IHAN sama, miten viiden vuoden aikana toimitaan. Sisi kirjoitinkin, ”lähes” ihan sama… Rakenteita pitää muuttaa myös pikaisesti. Kirjoitin jossakin ”Oyj:n kommentissa tai jossain jo aiemmin, että ostopalvelujen supistamiseen se johtaa ja sieltä mahd säästöjä on saatavilla. Mutta niukasti. Jos ainoastaan vertaamme tehtyä työtä, omana tai ostettuna, ja arvioimme , että ostettuna saa 10% halvemmalla, niin säästöt voi laskea. Kun taas tähän asti on ostettu muualta siksi, koska muualta ostettu on ollut halvempaa, niin takaisin omaksi palveluksi muutettuna se tarkoittaa 10% tehostamista, jotta tulos olisi sama. Vaikuttavuus olisi silloin nolla. Keinoiksi jää opetuspuolella tuntikehysten leikkaus, isommat ryhmät, kouluavustajat pois, opettajille lisää duunia. Etukäteen paperilla laskettu säästö on alkuvaiheessa todellisuudessa max 30% mitä kuviteltiin saatavan. Näin kahdesti leikkauksia kunnassa aiemmin tehneen kokemuksina voin kertoa. Eli ennen ainaskin kävi näin. Sos ja terveyspalvelujen puolella kokemukset osoittavat, että saatu säästö hukkuu kasvaviin tarpeisiin, ikääntymisen myötä. Jne…
    Silti kannustan yritykseen, eikä apatiaan sovi nyykähtää. Työntekijöitä on vaan liikaa viiden vuoden ajan. Ei ole helppoa sanoa luottamusmiehenä tätäkään, mutta jonkun on sekin sanottava. Tai ei nyt ihan pakko, mutta,,, Ongelma on saman aikainen tulopohjan pettäminen laman myötä. Tällaisena aikana kun ei löydä organisaation ulkopuoleltakaan työtarvetta, jotta voisi ”myydä” työntekijöiden työpanosta.
    T. Hannu

  6. avatar Satu sanoo:

    Sadepäivää!
    Sari sanoi, että ne rakennemuutokset ovet hänen mielestään oikea-aikaiset, ennaltehkäisevät ja laadukkaat peruspalvelut. Tuohon on helppo yhtyä. Mutta noita muutoksi ei saada aikaiseksi tämän laman aikana, sillä kuten tiedämme rahat ei riitä. Tuo ennaltaehkäisevä peruspalvelu ei tule toteutumaan ainakaan lasten ja nuorten kohdalla. Mitä enemmän lanula joutuu karsimaan, sen kauemmaksi ennaltaehkäisevä palvelu ajautuu. Se on myös oikea-aikaista ja laadukasta palvelua, jos meidän ei tarvitsisi säästää pienten lasten palveluista. Tulevaisuudessa se myös toimii ennaltaehkäisevänä. Tätä asiaa ei vaan tällä hetkellä säästötoimissa pystytä totetuttamaan. Vai voisko meidän hyvä arki ja järki koko kaupungissa ryhtyä ennltaehkäisemään ja ottaa opiksi viime taantumasta? Kun nyt oikein supistetaan ja leikataan tulevaisuudessa kaunis, ulospäin hyvältä näyttävä kaupunki maksaa nuo leikkaukset vielä korkojen kera. Eikö voitaisi ajatella, että myös lapset ja nuoret olisivat meidän investointimme tulevaisuuteen. Sen ei tarvitse aina olla oikeaa rakentamista (siis vasaroiden ja naulojen kera) vaan rahojen sijoittamista heihin, priorisointia ja tulevaisuuden hyvinvointia.

    T.Satu

  7. avatar osmo sanoo:

    Satu kirjoittaa asiaa. Olen n. kolmenkymmenenvuoden ajan seurannut politiikan- ja talouselämän kujeita, sanat kokonaisvaltainen, ennaltaehkäisevä, järkevä investointi – tulevaisuuden hyvinvointi, saavat aivan eri merkityksen johtajistossa, joilla itsellään menee mukavasti. Tuntuu joskus, että meitä johtaa joukko ”Upsalan” ekonomeja. Helpollahan sitä pääsee kun on aina takataskussa maksujen ja verojen korotukset. Pomoiltamme pitäisi vaatia samaa kuin muiltakin – tulos tai ulos. Onko muuten kukaan kysellyt kaupungin sijoitusten arvoa. Liitoskuntien helposti realisoitavan omaisuuden arvo tiedetään aivan tarkkaan – mikä sekään ei ole vähäinen. Mikä estää kaupungia ottamasta sijoituksia vastaan lainaa, kun näkymät muutaman vuoden päästä ovat aivan erilaiset ? Onhan nykymeno hölmöläisten hommaa, niin kuin Sari toteaa jos leikkauslista toteutetaan, kaikki veronmaksajat maksavat ne korkojen kanssa.

  8. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Terve Osmo! Jossain tilaisuudessa ehdotin ns korvamerkittyä lainaa, esim koulupuolen menojen kattamiseen. Kokeeksi. Esimerkin omainen esimerkki: Jospa löytyisi konsensus (demokratian halventamista), ja päättäisimme, ettemme aja koulupuolta ahdinkoon. Ja sitten. Laskisimme, mikä olisi koulupuolen säästövelvoite ollut, ja ottaisimme ”kokeeksi” lainaa säästövelvoitteen verran. Sille tekisimme oman meno/lyhennys/korkokohdan tilikarttaan, ja seuraisimme sitä, sen kehitystä jne. Eli Hämeenlinna ylpeänä esittää kuolupuolen panostuksensa joka tilinpäätöksessä jne. Mutustelisimme sitten sitä , olisiko se enempi kuin veljenpoika maksettassa. Ja tulisiko upeita maalaisurbaania nuoria enempi Hämeenlinnasta kuin 2010- laman aikaan verrokkikunnista. Lisäksi, tai koko lainan vaihtoehdoksi, hakisimme tähän kokeiluun ”kokeeksi” sikapaljon rahaa, sponsoreilta, rahoittajilta jne susamururahastoista, Bill Gatesilta, aina YK:ta myöten. Olisimme aikuisten oikeesti lasten ja nuorten asialla ja olisimme se koekaupunki, missä ei laman aikana säästelty. Jo vain luulisi rahoittajia löytyvän! Mutta , ei…. -tääkään ajatus ei syntynyt virkamiehen palkollisessa päässä saati hallituksessa tai edes oikeassa puolueessa, joten … Mutta voitais tehdä!!!!!! Mitäs sanot Iisakki?

Jätä kommentti

css.php