Naistentaudit ja mielenterveys

 Näin Naistenpäivän lähestyessä tämäkin asia on syytä perin pohjin pohtia. Geeniteknologia on avannut meidät murehtimaan yhä pienempiä asioita. Aiemmin lapsen isän tunnistamiseksi riitti ne hörökorvat ja hiusten väri. Jopa pelkkä isän tunnustus, vaikkei yhdennäköisyyttä olisikaan. Nyt meihin kaikkiin kietoutunut dna- rihmasto paljastaa syntymme syvät. Tiedämme mistä polveudumme. Ja sairauksien alkuperä tiedetään jo ennen niiden syntymistä.

 Mutta! Miksi siis on naistentaudit , mutta mielenterveys? En pohdi biologisia tai henkisiä vaivoja. Itselläni ei ole kummastakaan diagnosoituja kokemuksia. Pohdin sanoja.Sairaaloiden opasteet saavat pohtimaan asiaa. Miksi ei ole Naistenterveysosasto ja Mielenterveysosasto? Tai Naistentaudit ja Mielentaudit? Tai sairaus- loppuiset sanat molemmissa? Jos näille opasteille tehtäisiin dna-tutkimus, tulisiko toisen sanan geenit idästä , toisen lännestä? Eri isistä? Vai onko nainen syntyjään niin erilainen, että hänen sairautensa ovat tauteja,kun kerta mies ei voi niihin sairastua. Ainakaan kaikkiin. Ja onko mielen sairauksia kuvaava termi ”mielenterveys” valittu siksi,,että yhtään potilasta ei saisi kulkemaan sen kyltin alitse jossa lukisi Mielentautiosasto?
Näin Naistenpäivän lähestyessä soisin pohdittavan muutosta asiaan. Naistenterveysosasto se olla pitäisi! Ja jos asian saisi Hämeenlinnan valtuustossa päättää, en usko kenenkään muutosta vastustavan. Toisaalta: Sairaala kyllä sijaitsee Ahveniston alueella… -Ahveniston suojeluyhdistys voisi kyllä perinteisiin vedoten vastustaa. Lienee siis  parempi odottaa Sosiaali- ja Terveysministeriön valtakunnallisia neuvotteluita Ympäristöministeriön ja Luonnonsuojeluyhdistysten kanssa. Tai sitten poikkeusluvalla.

 

5 kommenttia artikkeliin “Naistentaudit ja mielenterveys”
  1. avatar Hanna Toivainen sanoo:

    Kiitos, Hannu, taas hauskasta katsauksesta kielen kiehtovaan maailmaan! Ilmeisesti mielen sairaudet olivat vielä sanaa mietittäessä niin hävettävä ja peiteltävä asia, niin että ne verhottiin kauniinpaan sanaan ’mielenterveys’. Naistentaudeille ei ole ollut tarvetta löytää pehmeämpää ilmaisua. Tauti kuin tauti.

    Kieli muuttuu käytössä ja sanat saavat uusia merkityksiä ja konnotaatioita. Kukaan sivistynyt ei voi enää väittää voivansa käyttää sanaa ’neekeri’, koska ei itse tarkoita sillä mitään negatiivista.

    Toivottavasti tuleville sukupolville sana ’politiikka’ ei merkitse samaa kuin ’oman edun tavoittelu’ tai ’vehkeily’. Ehkä he ovat silloin keksineet uuden sanan sille, mitä minä vielä tänä päivänä haluan kutusa politiikaksi. Se on keskustelua tulevaisuudesta, arvoista, tavoitteista ja keinoista.

  2. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Niin se kai sitten on.Se ,että ennen oli mielenterveysongelmet ”hävettäviä” . Jotenkin tuntuu, että vieläkin niin ajatellaan.
    Ja se politiikka. Kyllä ”politikoinnilla” on nykyään jo aika negatiivinen leima. Valitettavasti.

  3. Tylpaikkahaastattelussa on ok kertoa sairastavansa diabetestä, mutta mielenterveyden ongelmien paljastaminen ei ole sopivaa. Tai ehkä on sopivaa, muttei johda työpaikan saamiseen. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, miten me suhtaudumme vieläkin mielen vaikeuksiin.

    Susanna

  4. avatar Heli Jutila sanoo:

    Hyvä Hannu!

    Naistenterveysosastohan sen pitää tietysti olla. Siitä vaan valtuustoaloitetta sisään.

    Sen sijaan lopun vihjaus on outo. Et kai tarkoita, että sinulla olisi jotain luonnon- tai ympäristönsuojelua vastaan?

    Heli Jutila

  5. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Kiitos kannustuksesta! Olen vasta integroitumassa tähän urbaaniin kotikaupunkiini, joten en ole varma,miten pitkälle eri järjestöt ovat valmiit toimimaan. Rauhanomaisesti esitin ensisijaisesti odottelua. LUONTOjani olen LUONNONsuojelija. Ja onko mitään sen kauniimpaa kuin VIHREÄ apila joka sitoo maahan LUONNOLLISESTI typpeä ja puhdistaa ilmaa. Sen kukintokin on pelkkää hunajata. Ja toki tarkkailen YMPÄRISTÖÄ ,kun vilahtaa punainen ruusu tahi ruiskukka. LULUONNOLLISESTI.

Jätä kommentti

css.php