Kulttuurihelmiä haudan takaa

 Vexi Salmen kolumni Iltalehdessä 2007 sai aikaan arvaamattoman kulttuurivyöryn.  Hän kertoi siinä isänsä kasvatti-isästä, Pietosen Eetusta. Ja siitä , mitä itse muisti Eetusta. Tämä Pietosen Eetu asutti tätä tilaa ennenkuin isäni osti tilan häneltä 1956. Oikeasti Eetun nimi oli Edvard Äijälä. Sitä nimeä ei kovin moni  tuntenut. Puhuttelunimet annettiin tilan nimen mukaan.

 Muutama vanhempi kyläläinen muisti Eetun kasvattipojat, ja muutenkin oli tietoinen Eetun elämästä ja kyvyistä . Kun aikajakso tapahtumille alkaa 19oo-luvun alusta , ei kertojia ole enää paljon. Nämä harvat kyläläiset ottivat kuitenkin minuun yhteyttä ja kertoivat sekä Eetusta,että pojista ja sen ajan elämänmenosta. Itse muistan Eetun samanlaisena ,kuin Vexi kertoi kolumnissaan.

 Uskomattomin tieto tuli kyläläiseltä, joka kertoi olleensa mukana ,kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), oli haastatellut Eetua kansanrunousarkistoon. En voinut kuvitellakaan tällaista olevan. Nauhoitus  oli tehty 1965, muutama vuosi ennen Eetun kuolemaa. Varmaankin haastattelun syy johtui siitä, että Eetu oli kansanparantaja ja uskovainen mies ja yrttikeitoksineen riittävän omituinen jo silloin. Vanhankansan mies.

 Nauhoituksen metsästäminen oli saatujen tietojen perusteella melko vaivatonta. Vaikeammaksi osoittautui ”omaiskappaleen” oikeuksien hankkiminen itselleni. Eetulla kun ei ollut perillisiä. Parissa kuukaudessa sain kirjeen ja sovittua cd-version lähettämisestä minulle, SKS:n sääntöjen mukasesti. Olin siis kuullut Eetun ääntä pikkupoikana reilut 40 vuotta aiemmin.Nyt minulla oli vajaa kaksi tuntia Eetun kertomuksia, vanhankansan viisauksia,tapoja, ennustuksia ja parannuskeinoja. Haudan tuolta puolen! Kaikki otsikoitu ja  paperille luetteloitu. Tunnelmaa ei voi kyllin kuvata, kun asetin ensimmäisen cd:n pyörimään. Kaikki ympäristö hävisi silmistäni ,kun kuuntelin Eetun väräjävää ääntä. Kertomuksia jokapäiväisen elämän lisäksi, veren seisauttamisesta, lääkitsemisestä ,ennustuksista aina  mustaan raamattuun asti.

 Kansanrunousarkisto sisältää uskomattomia kulttuuriaarteita. Sinne on talletettu suunnaton määrä vanhaa suomalaista kulttuuria ja tietoa. Niiden hyödyntäminen ja ”uusiokäyttö” on kuitenkin liian vähäistä. Sieltä voisi löytyä esimerkiksi lääketeollisuuteen ja luonnonmukaiseen viljelyyn paljon uutta jatkojalostettavaa.Se on kalevalainen Sampo. 

Jätä kommentti

css.php